Opintomatkalla Virossa

Viime viikolla teimme opintomatkan Viroon tutustumaan pieniin matkailuyrityksiin. Loistavan oppaamme johdolla vierailimme seitsemässä yrityksessä kahden päivän aikana. Matkan aikana tuli selväksi virolaisuuden yrittäjyyden into ja uskallus sekä yrittämisen haasteet.

Yrittämisen alkuun

Reissun aikana kävi selväksi, että virolaiset yrittäjät tekevät innolla ja rohkeasti. Jostain aloitetaan, kun mahdollisuus tulee ja sitten tehdään. Suomalaisista yrittäjistä, joille on opetettu tarkkojen liiketoimintasuunnitelmien ja rahoituslaskelmien tekemistä sekä lakiviidakon sekä säännösten tuntemusta, virolainen yrittäminen näytti päällisin puolin varsin reippaalta menolta.

Viro itsenäistyi vuonna 1918, mutta joutui toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehittämäksi. Kaikki omaisuus otettiin valtiolle ja perustettiin kolhooseja. Kun Viro itsenäistyi 1991, jaettiin maaomaisuudet takaisin omistajilleen ta i elossa oleville sukulaisille. Virolaiset saivat kuponkeja tekemistään työvuosista ja ostivat näillä kupongeilla joko omia asuntojaan tai muuta omaisuutta. Näin syntyi mahdollisuuksia yritysten perustamiseen.

uuskalda-2

Rahoitus

Viron elinkeinosta matkailulla on suuri merkitys. Valtio panostaa etenkin satamien kehittämiseen tällä hetkellä. Virossa on jaossa erilaisia yritystukia kuten Suomessakin. Tuet jaetaan suureksi osaksi kavereille neuvostotapojen malliin. Jotkut saavat tukia, toiset eivät.

Pankit antavat yrityslainoja, joita muut yrittäjäkaverit takaavat. Pankkien on mahdollista sanoa yrityslainat irti yhtäkkiä. Näin voi tapahtua, jos joku yritys menestyy ja pankinjohtajan ystävä haluaa yrityksen.

Osa uusista yrityksistä perustetaan pääomalla, joka on hankittu myymällä menestyvä yritys.

vanha-postiasema-ruunawere

Säädökset

Suomeen verrattuna Virossa erilaiset määräykset ja säädökset tuntuvat vähäisiltä. Jos niitä onkin, niin niiden noudattaminen ei ole niin tarkkaa. Kehittäminen ja innovaatiot pääsevät paremmin vauhtiin, kun ensin ei tarvitse miettiä, mitä kaikkia lainsäädännön kohtia tulee ottaa huomioon. Reissullamme kummasteltiin rakennusmääräyksiä tai niiden vähäisyyttä… Virossa on mahdollista rakentaa esim. iso ravintolalautta yöpymissijoineen ja seilailla sillä joella. Lupia ei tarvita.

roosta

Ilmapiiri

Kaikissa yrityksissä joissa vierailimme, oli kova tekemisen meininki. Virolaiset lähtevät rohkeasti yrittämään. Eräsi yrittäjä osti itselleen kesämökin kupongeilla ja säästöillä ja huomasikin, että maa-aluetta onkin enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Siitä lähti kehittymään tapahtumapuisto, jossa voi järjestää yritystapahtumia, kokeilla erilaisia lajeja ja yöpyä.

Kartanoita ja vanhoja rakennuksia kunnostetaan kokoustiloiksi ja hotelleiksi. Lähtökohtana on, että yrittäjällä on joku paikka, tila ja rakennus. Bisnes lähtee rakentumaan siitä. Vaikka se olisi keskellä metsää (tunnin ajomatka Tallinnasta), uskotaan, että asiakkaat löytävät sinne.

Voin vain ihailla sitä intoa ja tekemistä, mikä virolaisilla on. Tuotteissa ja palveluissa on toki vielä paljon hiomisen varaa, mutta niinhän se on kaikilla. Se, mitä Virossa on saatu aikaan 25 vuodessa aikaan matkailun ja yrittämisen saralla, antaa uskoa siihen, että mahdollisuuksia on vielä paljon.

dirhamiLukuja ja suunnitelmia

 Virossa ei puhuta liikevaihdosta eikä katteesta, ne koetaan henkilökohtaisiksi asioiksi. Ainoastaan Dirhami-satamassa meille esiteltiin yrityksen luvut ja tulevaisuuden suunnitelmat. Yrityksen toimintaa olivat satama, jossa on 500 venepaikkaa, kalajalostamo, hotelli ja aamiaispalvelut veneilijöille sekä rantaravintola, jossa kokkaa yksi Viron huippukokeista. Oli muuten hyvää kalakeittoa!

Yhdessä kohteessa isolla kartano- ja puistoalueella oli myynnissä kartanorakennus, yksi yrittäjä oli aloittamassa remonttia yhdessä pihapiirin rakennuksista, osa kartanoalueen asunnoista oli myyty yksityishenkilöille, tilalla toimi hevostalli jne. Minä tein kysymyksen alueen kokonaissuunnittelusta. Ei sellaisia tehdä, jokainen tekee omaansa.

kuusikun-kartanokuusikun-kartano-2Mitä jäi mieleen

En ole ihan vakuuttunut, että yrittäminen Virossa olisi paljon helpompaa kuin Suomessa. Hyvä idea, työtä, asiakkaita ja pääomaa tarvitaan molemmissa maissa.

Virossa toisen liikeidea voidaan varastaa aivan sumeilematta jopa rahoittajan toimesta. Suomessa uskaltaa esittää omat ideat ja suunnitelmat hankkeisiin, Finnveralle ja pankille ilman, että tarvitsee pelätä niiden varastamista.

Molemmissa maissa tarvitaan verkostoja. Virossa rahoituksen saaminen on kiinni verkostoista, Suomessa se onnistuu hyvällä suunnitelmalla ja osaamisella.

Osakeyhtiön verotus on Virossa erilainen kuin Suomessa. Veroa ei tarvitse maksaa, jos tekee investointeja, joita voivat siis olla myös asunnot ja autot yrittäjän käyttöön. Eli omaisuus kerätään verotussyistä yritykselle. Mitä sitten, jos yritys epäonnistuu ja tekee konkurssin?

 

Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä teillä on virolaisesta yrittäjyydestä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s