Kukkien vihaajalle – terveiset mieheltäni

Viherkasvit tikkailla

Sain allaolevan artikkelin s-postiini mieheltäni. Meillä on aina pientä kinaa siitä, mitä viherkasveja ja kukkia meillä on ja missä ne ovat sopivassa paikassa. Olen luvannut keksiä jonkin sopivan paikan ja sisustusratkaisun hänen “rakkailleen”.

Hänpä siis päätti sivistää minua. Tässä teillekin. Kirjoittaja / toimittaja on Petri Lassheikki Yle Kymenlaakso.

Rahvaan innostus sai herrasväen hylkäämään pelargonian
Huonekasvit levisivät varakkaiden ihmisten koteihin 1800-luvun alkupuolella. Pikku hiljaa kukat siirtyivät myös tavallisen rahvaan koteihin, mistä säätyläisrouvat eivät pitäneet. He alkoivat hankkia isoja viherkasveja, jotka eivät mahtuneet pieniin pirtteihin.
Marja Meuran hovipojankaktus on kulkeutunut hänelle usean sukupolven takaa. Marja epäilee sen olevan ainakin 70 vuotias.

Mistä on kyse?
1800-luvulla varakkaiden koteihin alkoi tulla huonekasveja
Ensimmäisiä kukkia olivat pelargonia, palsami ja risiini
Kun rahvas alkoi harrastaa niitä, säätyläisrouvat siirtyivät isoihin viherkasveihin
Kotkalainen Marja Meura on innokas kasviharrastaja. Hänellä on kotona useita huonekasveja, joista osa on todella vanhoja. Esimerkiksi hovipojankaktus on kulkeutunut hänelle useiden sukupolvien takaa. Iäksi hän arvioi kasville vähintään 70 vuotta.
Meura on perehtynyt myös huonekasvien historiaan ja siihen millaiset kasvit ovat olleet muodissa milloinkin. Meura kertoo, että huonekasvit levisivät varakkaiden ihmisten koteihin 1800-luvun alkupuolella. Meuran mukaan paremmalla väellä alkoi olla kaakeliuuneja ja ikkunalasit, mikä loi edellytykset herrasväen huonekasviharrastukselle.
Meura mukaan silloin elettiin romantiikan aikaa ja ihmisiä kiinnosti kauneus. Ensimmäisten joukossa säätyläisten koteihin saapui pelargonia, joka kukkii komeasti. Turkinpippuria käytettiin myös lääkekasvina.

-Turkinpippurin palkoa liotettiin viinassa, josta saatiin aika tuikea liuos, Meura naurahtaa.
Palsami, risiini ja myrtti kuuluvat myös vanhimpiin huonekasveihin Suomessa.
Säätyläisten kartanoista kukat siirtyivät myös tavallisen rahvaan koteihin. Emäntä saattoi palkita piikojaan kasvin pistokkailla. Piiat saattoivat myös varastaa kasvien alkuja.
– Palsami sai nimen köyhän ilo, koska se oli vaatimaton, mutta kukki kauniisti, Meura kertoo.
Rahvaan innostus sai säätyläiset hylkäämään pelargonian
Meura kertoo, että säätyläisrouvat tykkäsivät huonoa siitä, että tavallinen rahvaskin alkoi harrastaa huonekasveja. Säätyläiset eivät halunneet pitää samoja kasveja, mitä kansakin harrasti.
– Kun pelargonit, verenpisarat ja muut kukkivat herttaiset huonekasvit siirtyivät köyhälle kansalle niin, säätyläisrouvat ajattelivat, että nyt meillä täytyy olla jotain muuta. Meura kuvailee.
Säätyläisrouvat tykkäsivät huonoa siitä, että tavallinen rahvaskin alkoi harrastaa huonekasveja.
– Marja Meura

Säätyläiset ryhtyivät harrastamaan isoja viherkasveja, jotka eivät mahtuneet tavallisen kansan pieniin pirtteihin. Herrasväen kodit täyttyivät palmuista, peikonlehdistä ja muista suurista huonekasveista.
Meura kertoo, että salit olivat kuin viidakkoja. Näistä ajoista on säilynyt hyvin tietoja, koska monet säätyläisrouvat raportoivat kirjeissään ystävättärilleen kasveistaan hyvinkin tarkasti.

Funkkis tappoi huonekasvit

Marja Meura kertoo, että ensimmäiset tiedot huonekasveista ovat 1750-luvulta Turun Akatemian tutkijoiden väitöskirjoista. Tuolloin huonekasveja oli vain tutkijoiden kasvihuoneissa.
-Eihän tavallinen kansa silloin mitään huonekasveja harrastanut, Meura toteaa.
Meuran mukaan luonnollinen syy tähän oli se, että kasvit vaativat riittävästi valoa ja tasaisen lämmön. Sen aikaisissa savupirteissä ei mikään huonekasvi olisi selvinnyt. Tuohon aikaan säätyläistenkin huoneet olivat kylmiä talvella.
– Jopa Suomessa asuvalla aatelistolla oli kylmät huoneet, Meura kertoo.
Huonekasviharrastus romahti funktionalismin nousuun 1920-luvulta lähtien. Kaiken piti olla hyvin yksinkertaista ja tarkoituksenmukaista. Pölyä keräävät suuret huonekasvit saivat mennä.
– Sisustusarkkitehdit antoivat lehdissä ohjeita , että heittäkää ne surkeat huonekasvit pellolle, Meura kertoo.

Petri Lassheikki Yle Kymenlaakso

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s